Joki herää eloon kiviseinillä

Antero Kare Someron kivimeijerissä

Someron kivimeijerillä on tänä kesänä nähtävissä taidetta, jonka innoittajana on toiminut Paimionjoki. Näyttely lähestyy jokea, sen maisemia ja vedenalaista maailmaa useista kiinnostavista näkökulmista. Viehättävä ympäristö ja joen konkreettinen läheisyys lisäävät näyttelyn vetovoimaa.

Yli 100-vuotias komea kivirakennus seisoo joenrannassa ihastuttavissa maisemissa Someron Pitkäjärvellä. Sitä kutsutaan kivimeijeriksi, vaikka se ei siinä käytössä ole ollut enää useisiin vuosikymmeniin. Nykyään taiteilija Antero Kareen omistama paikka toimii hänen työtilanaan. Siellä järjestetään taidekursseja ja kesäisin kiviseinien sisällä aukeaa taidenäyttely.

Tänä kesänä näyttelyn teemana on vieressä virtaava Paimionjoki. Varsinais-Suomen suurimman, noin 110 kilometrin pituisen joen rannoilla lymyää merkittävä määrä kulttuurihistoriaa, esimerkiksi vanha Hämeen härkätie ja Suomusjärven kivikautiset kulttuurilöydöt. Tämän kesäisen taidenäyttelyn rungon muodostavat kolmen taiteilijan työt, jotka kuvaavat Paimionjokea kukin omasta näkövinkkelistään.

Valokuvaaja Tapio Heikkilä on kuvannut kaikki Paimionjoen 52 siltaa kahdeksasta eri kuvakulmasta. Näistä kuvista kaksi siltaa kohden on päätynyt kivimeijerin seinille. Heikkilän kuvasarja on jo sinällään kiehtova, mutta sillä on myös itsensä ja aikansa ulkopuolelle kurottava ulottuvuus. Kuvauspaikkojen paikannustiedot on otettu ylös, joten samat kuvat on mahdollista ottaa uudelleen viidenkymmenen tai vaikkapa sadan vuoden kuluttua ja näin seurata jokimaiseman muutosta ajan kuluessa.

Näyttelyn toisen taiteilijan Anu Osvan teos Paimionjoen vesi sukeltaa pinnan alle ja sieltä löytyvään elämään. Osva on ottanut vesinäytteitä pitkin jokea ja kuvannut niitä mikroskoopilla. Näistä kuvista on koostettu videoinstallaatio, jossa suurennetut ötökät vilistelevät linssin ohi, kieppuvat ja pyörähtelevät. Vangitseva installaatio näyttää katsojalle sen vesielämän rikkauden, jota paljas silmä ei havaitse.

Kolmas joen inspiroima taiteilija on Tarja Trygg, joka on kuvannut jokimaisemia neulanreikäkameralla. Huiman seitsemän viikon valotusajan kuvat vangitsevat auringon matkan taivaan halki sekä sen päivä päivältä muuttuvan kulman. Tuloksena ovat upeat valokaaret, joista on jäljitettävissä niin vuodenajan valoisuuden kuin sään pilvisyyden muutokset. Kuvat ovat samanaikaisesti herkkiä, unenomaisia, havainnollisia ja kosmisia.

Näiden lisäksi näyttelyssä on esillä keramiikkaa, jonka materiaalina on käytetty Someron savea. Pirjo Lautiaisen vadit ovat voimakkaita ja sävykkäitä, Nora Paakkasen väkijoukkona totuutta odottavat ihmishahmot sävähdyttäviä. Näyttelyyn kuuluu myös Antero Kareen omia töitä, veistoksia ja kohokuvia, jotka ovat hengästyttävän rikkaita väreiltään ja yksityiskohdiltaan.

Antero Kare (s. 1946) hankki kivimeijerin työtilakseen talvella 2010 etsittyään pitkään tiloja, joihin jäädä pysyvästi materiaaleineen. Hän käänsi katseensa sivuun pääkaupunkiseudulta ja löysi valtionmeijeristi Alfred von Schraderin vuonna 1905 piirtämän kiinteistön. Hän kertoo ihastuneensa paikkaan jo ensinäkemältä. 560 neliömetrin tilat olivat kuitenkin valtavat yhden ihmisen käyttöön, ja niinpä Kare muutaman tuttavan kannustuksella päätti kokeilla, olisiko rakennuksesta näyttelytilaksi.

Viljavarastona aiemmin toiminut paikka oli vieläkin täynnä “vanhaa viljaa, romua ja rottia”, kuten Kare kuvailee. “Laitoin paikallisen työvoiman avulla paikkoja kuntoon koko seuraavan kesän.” Sen jälkeen pidettiin ensimmäinen näyttely, ja konsepti osoittautui toimivaksi. Näin sai alkunsa Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry, jonka voimin perustettiin näyttely-, työskentely-, kurssi- ja residenssikeskus. Jokakesäisen taidenäyttelyn lisäksi yhdistys on järjestänyt kursseja valokuvauksesta, maalauksesta, kirjallisuudesta ja keramiikasta.

Paimionjoki-näyttely jatkuu Someron kivimeijerillä 13.8.2017 asti.

Katso myös Paimionjoen rannassa kuvattu runovideo Kannettomasta runovihosta!

Kesä ja joki loivat kuvan ja runon

Teksti: Roosa Tiensuu

Kuvat: Janne Kaarenoja

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi